Meirami tuoksuu lämpimän makealta. Se muistuttaa oreganoa, mutta on pehmeämpi ja pyöreämpi maultaan. Suomessa sitä viljellään usein yksivuotisena, ja se viihtyy ruukuissa parvekkeella sekä lämpimässä, kuivassa penkissä. Mietona ja yrttisenä se sopii tyylikkäästi niin lihaan, kasviksiin kuin sieniin.

Mainos: Sivulla näytetään mainoksia ja se sisältää mainoslinkkejä (affiliate-linkkejä). Katso mainostajamme täältä.

Arvioitu lukuaika: 7 minuuttia
Mitä meirami on?
Meirami on huulikukkaisiin kuuluva yrtti. Sen latinankielinen nimi on Origanum toukokuuorana. Sitä kutsutaan myös makeaksi meiramiksi. Maku on mieto, yrttinen ja hieman balsamimainen, ja mukana on havun ja sitruksen vivahteita. Moni tuntee sen makkaroista, pizzasta ja Välimeren keittiöstä.
Kasvi on matala ja tiivis, 20-40 cm korkea. Lehdet ovat pieniä, soikeita ja pehmeitä, väriltään harmaanvihreitä, ja koko kasvi on kevyesti karvainen. Varret ovat ohuita ja haarautuvat tyvestä. Kesällä se saa pieniä valkoisia tai heikosti vaaleanpunaisia kukkia, jotka kasvavat tiiviinä nuppuina ja houkuttelevat mehiläisiä ja kukkakärpäsiä.
Meirami on läheistä sukua oreganolle (Origanum vulgare). Suomen kielessä nimet sekoitetaan usein keskenään, ja “villimeirami” tarkoittaa itse asiassa oreganoa. Meirami kestää harvoin kovaa pakkasta, joten se menestyy Suomessa parhaiten yksivuotisena. Se sopii hyvin ruukkuihin, korkeisiin penkkeihin ja lämpimään nurkkaan etelänpuoleisen seinän vieressä.
Historia ja alkuperä
Antiikki ja keskiaika
Meirami juontaa juurensa itäiseltä Välimereltä ja tunnettiin jo antiikin aikana. Kreikkalaiset käyttivät sitä seppeleissä ja tuoksukasvina, kun taas roomalaiset käyttivät sitä ruoanlaitossa. Keskiajalla se saapui Pohjois-Eurooppaan luostaripuutarhojen kautta, joissa sitä viljeltiin lääke- ja mausteyrttinä.
Meirami Suomessa
Suomessa meiramia on mainittu yrttikirjoissa 1500-luvulta lähtien, ja sillä on ollut paikkansa vanhoissa kartano- ja hyötypuutarhoissa, joissa sitä viljeltiin tuoksun ja maun vuoksi. Nykyään sitä näkee hyötypuutarhoissa, kasvihuoneissa ja parvekkeilla, ja se sopii hyvin uuteen kiinnostukseen kotona kasvatettuja yrttejä kohtaan. Monet suomalaiset taimimyyjät tarjoavat sitä pieninä ruukkukasveina huhtikuusta kesäkuuhun, kun taas kaupoissa sitä löytyy yleensä kuivattuna mausteena ympäri vuoden.
Maku ja aromi
Maku on makea, lämmin ja yrttinen, vähemmän terävä kuin oreganolla. Meirami pyöristää tomaatin, kaalin ja sipulin makua sekä tuo syvyyttä sienille ja grillatuille kasviksille. Se sopii hyvin sianlihaan, lihapulliin, vasikanlihaan ja kanaan, ja pieninä määrinä se voi kohottaa kalakeittoja.
Maku avautuu parhaiten rasvassa, joten se sopii hyvin voihin, öljyyn ja kermaan. Vältä yliannostusta, sillä muuten maku voi jäädä latteaksi ja pölyiseksi. Lisää yrtti myöhään ruoanvalmistuksen aikana ja anna sen kohdata rasvaa, jotta aromi avautuu.
Hyvät makuparit
- Peruna, porkkana ja selleri
- Tomaatti, paprika ja munakoiso
- Sipuli, valkosipuli ja purjo
- Sienet, ohra ja speltti
- Sitruuna, mieto etikka, voi ja kerma
Kulinaarinen käyttö
Meirami tuo lämpimiä, pyöreitä sävyjä, jotka kohottavat lihan, sienten ja kasvisten makua. Koska maku on hento, se sopii hyvin ruokiin, jotka vaativat hienovaraisuutta. Käytä sitä jauhelihassa, lihapullissa, makkaroissa ja padoissa, joissa se sopii erityisen hyvin sianlihaan, vasikkaan ja kanaan. Se sopii myös hyvin perunoiden, juuresten ja valkokaalin kanssa.
Meirami kestää lämpöä paremmin kuin basilika, mutta sitä ei kannata keittää pitkään. Lisää se kypsennyksen loppuvaiheessa. Kuivatut lehdet ovat väkevämpiä, joten käytä pienempi määrä kuin tuoretta meiramia käytettäessä.
Suomalaisessa keittiössä
Suomalaisessa keittiössä meirami sopii sieniin, uusiin perunoihin ja voikastikkeisiin. Se tuo syvyyttä grillattuihin kasviksiin ja ohraa tai speltiä sisältäviin viljasalaatteihin. Tässä muutama yksinkertainen idea (ei kokonaisia reseptejä):
- Sekoita hienoksi hakattua meiramia voihin ja valuta uusien perunoiden päälle.
- Mausta jauheliha meiramilla, valkosipulilla ja pippurilla.
- Lisää meiramia tomaattikastikkeeseen juuri ennen tarjoilua.
- Sekoita paahdetut sienet meiramin ja sitruunan kanssa.
- Valmista meiramiöljyä kanan marinadiksi.
Kansainvälisesti
Meiramia käytetään ahkerasti makkaranvalmistuksessa, erityisesti makkaramausteissa. Se on osa pizza- ja pastasekoituksia pehmeämpänä vastapainona oreganolle ja timjamille. Välimeren keittiössä se on klassinen mauste tomaattiruoille ja lampaanlihalle, joissa sen makea, pyöreä luonne tasapainottaa voimakkaita makuja.
Viljely ja sato Suomessa
Meirami rakastaa aurinkoa ja lämpöä. Valitse paikka, jossa on täysi aurinko vähintään 6-8 tuntia päivässä. Maan tulee olla kevyttä ja hyvin vettä läpäisevää; hiekkasekoitteinen puutarhamulta sopii hyvin, ja pH:n tulisi olla neutraali tai lievästi emäksinen. Vältä raskasta savimaata, johon vesi jää seisomaan, sillä märkä maa aiheuttaa mätänemistä. Tuoksu ja maku voimistuvat laihassa maassa, joten älä lannoita liikaa.
Näin kasvatat meiramia
Kokonaisaika: 12-16 viikkoa
- Esikasvatus
Aloita sisällä maalis-huhtikuussa 18-22 asteen lämpötilassa. Siemenet ovat valoitäjiä, joten peitä ne vain hyvin kevyesti tai ei lainkaan. Itämisaika on 10-20 päivää.
- Koulinta
Kun taimilla on 2-3 lehteä, koulitaan ne pieniin ruukkuihin, joissa on ilmavaa multaa ja hyvä vedenpoisto.
- Karaisu ja istutus
Karaise taimet asettamalla ne suojaisaan paikkaan ulos päiväsaikaan 5-7 päivän ajan, ja pidennä aikaa vähitellen. Istuta ulos viimeisen yöhallan jälkeen, tyypillisesti toukokuun puolivälissä tai lopussa, 20-25 cm välein.
- Hoito ja sato
Kastele tasaisesti mutta niukasti, ja anna pinnan kuivua kastelukertojen välillä. Nipistä latvakasvaimia tiheämmän kasvun saamiseksi, ja leikkaa satoa ennen täyttä kukintaa.
Talvehtiminen ruukussa
Meirami ei ole varmasti talvenkestävä Suomessa. Ajattele sitä yksivuotisena tai ruukkukasvina, joka tuodaan sisälle. Se voi selvitä leudosta talvesta kuivan peitteen alla, mutta ruukut kannattaa siirtää parhaiten pakkaselta suojattuun tilaan, jossa on 5-10 astetta ja valoa. Vältä liikakastelua talvella. Käytä ruukkuja, joissa on vedenpoistoreikä ja kerros leca-soraa, ja aseta ruukku lämpimästi etelänpuoleisen seinän viereen, jossa suoja tuo korkeamman lämpötilan ja voimakkaamman maun.
Säilytys
Korjaa sato juuri ennen kukintaa parhaan aromin saamiseksi, ja leikkaa aamupäivällä, kun lehdet ovat kuivia ja täynnä öljyä kasteen hävittyä. Käytä terävää saksia ja poimi latvakasvaimet, jotta haarautuminen edistyy. Jätä aina osa vihreää kasviin.
Kuivaus ja pakastus
- Tuoreeseen käyttöön lehdet huuhdellaan kevyesti ja taputellaan kuiviksi.
- Sido pienet kimput ja ripusta ne kuivaan, pimeään ja ilmavaan paikkaan, tai kuivaa kuivurissa alhaisessa lämmössä.
- Säilytä kuivattu meirami tiiviissä purkeissa valolta ja lämmöltä suojassa; säilyvyys 6-12 kuukautta.
- Pakasta hakatut lehdet pieninä annoksina jääpalarasioissa hieman öljyä tai vettä lisäten.
- Valmista yrttiöljyä antamalla puhtaan, kuivan meiramin vetäytyä neutraalissa öljyssä 2-3 viikkoa, siivilöi ja säilytä viileässä.
Sekaannukset ja laatu
Sekaannusmahdollisuudet
Meirami sekoitetaan usein oreganoon, jota kutsutaan myös “villimeiramiksi”. Oreganon maku on voimakkaampi ja terävämpi, ja lehdet ovat usein vihreämpiä ja nahkeampia. Meiramin lehdet ovat pehmeämpiä ja harmaanvihreitä, soikeampia ja hienojakoisen karvaisia, ja tuoksu on makeampi ja pyöreämpi.
Toinen sekaannus tapahtuu anisiisopin (Agastache foeniculum) kanssa, joka tuoksuu anikselta ja lakritsilta ja jolla on suuremmat, sahalaitaiset lehdet. Meirami ei tuoksu anikselta. Haista tuoksu – se on varmin tapa erottaa ne.
Osto ja laatu
Tuoretta meiramia näkee sesonkiaikaan suomalaisissa puutarhamyymälöissä ja toreilla. Etsi tiiviitä kasveja, joissa on paljon latvakasvaimia ja kiinteät, pilkuttomat lehdet. Vältä kasveja, jotka ovat jo täydessä kukassa, jos haluat ensisijaisesti lehtiä. Kuivattua meiramia löytyy useimmista ruokakaupoista – valitse pieniä eriä, joissa on sato- ja pakkauspäivämäärä, ja säilytä aina pimeässä ja viileässä.
Terveys ja perinne
Meirami on runsas aromaattisten öljyjen, muun muassa karvakrolin ja terpeenien, lähde. Perinteessä sen mainitaan edistävän ruoansulatusta, ja sen uskotaan helpottavan turvotusta ja vatsakramppeja, ja sitä käytetään myös lämpimissä juomissa flunssaoireiden yhteydessä. Nykytutkimus on kuitenkin varovainen johtopäätöksissään, sillä useimmat tutkimukset ovat pieniä ja osoittavat pikemminkin suuntauksia kuin lopullisia todisteita.
Useimmille kulinaariset määrät ovat turvallisia. Noudata tavallista varovaisuutta ja vältä suuria määriä eteeristä öljyä. Raskaana olevien ja imettävien tulisi olla varovaisia meiramipohjaisten ravintolisien kanssa, ja henkilöiden, joilla on tunnettu allergia huulikukkaiskasveille, tulisi testata varovasti. Hakeudu terveydenhuollon ammattilaisen puheille sairauden yhteydessä. Tämä ei ole lääketieteellistä neuvontaa.
Perinteinen käyttö
Kansanlääkinnässä meiramia on käytetty mietona teenä vatsavaivoihin, flunssaan ja lievään levottomuuteen. Luostaripuutarhoissa se toimi tuoksukasvina pussukoissa, ja kuivattuja kimppuja ripustettiin keittiöön sekä tuoksun vuoksi että hyönteisten karkottamiseksi. Suomalaisissa lähteissä 1700- ja 1800-luvulta korostetaan sen lempeää luonnetta, ja sitä pidettiin “ystävällisenä” yrttinä. Nykyään perinne elää edelleen mietona yrttiteenä, usein sekoitettuna timjamiin tai salviaan.
Kokeile tätä reseptiä
Meirami on klassinen pizzayrtti, joka tuo pehmeämmän vastaparin oreganolle. Tuoreen pizzan päälle ripoteltuna juuri ennen tarjoilua sen makea, yrttinen aromi avautuu kauniisti lämmössä. Kokeile sitä Kana-pesto-pizza airfryerissä -reseptissämme, jossa meirami pyöristää peston ja kanan rapean pohjan päällä.
Varusteet ja tuotteet
Meirami ja tomaatti ovat klassinen makupari. Jos sinulla on hyvä tomaattipohja käsillä, puolet pizza- ja pastakastikkeesta on jo valmiina. Tomate Frito Solís on espanjalainen, kevyesti karamellisoitu tomaattikastike, josta tulee entistä pyöreämpi, kun siihen lisätään tilkka meiramia juuri ennen tarjoilua.
Usein kysytyt kysymykset
Ei varmasti avomaalla. Ruukkuja voidaan talvehduttaa pakkaselta suojattuna ja valoisassa 5-10 asteen lämpötilassa niukalla kastelulla. Muuten meiramia kannattaa kasvattaa Suomessa yksivuotisena.
Kevyt puolivarjo voi käydä, mutta maku jää heikommaksi. Parhaan aromin saamiseksi tarvitaan täysi aurinko vähintään 6-8 tuntia päivässä.
Meiramilla on makeampi, mietompi ja pyöreämpi maku sekä pehmeät, harmaanvihreät lehdet. Oregano on voimakkaampaa ja terävämpää, ja sen lehdet ovat vihreämpiä ja nahkeampia. Ne ovat läheistä sukua toisilleen, ja oreganoa kutsutaan myös villimeiramiksi.
Anna sille täysi aurinko, laiha ja hyvin vettä läpäisevä maa sekä kohtuullinen kastelu, ja korjaa sato ennen täyttä kukintaa. Lisää yrtti myöhään ruoanvalmistuksen aikana, jotta aromi säilyy.
Kulinaariset määrät ovat tyypillisesti ongelmattomia. Vältä suuria annoksia eteeristä öljyä, ja hakeudu terveydenhuollon ammattilaisen puheille sairauden tai raskauden yhteydessä.
Katso myös: Oregano (Origanum vulgare), Timjami (Thymus vulgaris), Salvia (Salvia officinalis).
Faktaa meiramista
| Kenttä | Arvo |
|---|---|
| Suomalainen nimi | Meirami |
| Latinankielinen nimi | Origanum toukokuuorana |
| Heimo | Huulikukkaiset (Lamiaceae) |
| Kasvityyppi | Yksivuotinen Suomessa / puolitalvenkestävä monivuotinen |
| Korkeus | 20-40 cm |
| Talvenkestävyys | Ei varma avomaalla Suomessa; parhaiten pakkaselta suojattuna |
| Valo | Täysi aurinko |
| Maaperä | Kevyt, hyvin vettä läpäisevä, neutraali tai lievästi emäksinen |
| Kylvö/istutus | Esikasvatus maalis-huhtikuussa; istutus ulos hallojen jälkeen |
| Kukinta | Kesäkuu-syyskuu |
| Sato | Kesäkuu-syyskuu; ennen täyttä kukintaa |
| Maku | Makea, lämmin, mieto oreganon sävy |
| Kulinaarinen käyttö | Jauheliha, makkarat, padat, sienet, perunat |
| Säilytys | Kuivattuna tiiviissä purkeissa; pakastettuna pieninä annoksina |