Lanttu on yksi suomalaisen keittiön aliarvostetuimmista juureksista – ja se on sääli. Violetin ja kellertävän kuoren alla piilee kiinteä, keltainen liha, jonka mieto makeus pyöristyy ja syvenee, kun lanttu paistetaan. Kasvitieteellinen nimi on Brassica napus var. napobrassica, ja se kuuluu ristikukkaiskasvien heimoon yhdessä kaalin ja nauriin kanssa.
Rakastan lanttua, koska se on niin monipuolinen. Sen voi soseuttaa, valmistaa valkokastikkeessa, lisätä keittoon tai paistaa airfryerissä rapeiksi ranskalaisiksi. Lisäksi lanttu säilyy talven yli, joten sinulla on kotimainen kasvis käden ulottuvilla silloinkin, kun valikoima on muuten niukka. Tanskassa lanttua kutsutaan arkikielessä usein nimellä kålrabi, mutta varo: samaa nimeä käytetään myös kyssäkaalista (tanskaksi knudekål), joka on aivan eri kasvis.
Tästä artikkelista löydät Pohjolan sitruunan historian, oppaan makuun ja valmistukseen, tietoa ravintosisällöstä, viljelystä kasvimaalla sekä parhaat vinkkini säilytykseen.
Arvioitu lukuaika: 6 minuuttia
Historia ja alkuperä
Kaalin ja nauriin risteytys
Lanttu ei ole luonnonvarainen kasvi vaan viljelykasvi, joka on syntynyt kaalin ja nauriin risteytymisestä. Molemmat vanhempaislajit kuuluvat ristikukkaiskasvien heimoon, ja perinnön voi yhä aistia mausta, jossa on sekä nauriin makeutta että kevyttä kaalimaisuutta.
Lanttu mainitaan Ruotsissa jo vuonna 1683, ja siitä lähtien se on vakiinnuttanut paikkansa kaikkialla Pohjolassa. Täällä sitä on arvostettu vankkana kasviksena, joka kestää kevyttä hallaa ja säilyy talven yli.

Lanttu vai kyssäkaali?
Nimisekaannus on vanha. Monet tanskalaiset kutsuvat lanttua nimellä kålrabi, mutta samaa nimeä käytetään myös kyssäkaalista (tanskaksi knudekål eli glaskål). Jo vuonna 1876 siemenyritys Fritz Jensen käytti hinnastossaan nimeä kålrabi kahdesta eri kasvista. Kun kirjoitan lantusta, tarkoitan aina sitä suurta, keltalihaista juuresta – en vaaleanvihreää tai violettia kyssäkaalia, joka kasvaa maan päällä.
Pohjolan sitruuna
Lanttua kutsutaan leikillään Pohjolan sitruunaksi, ja lempinimi on ansaittu. Raaka lanttu sisältää 41 mg C-vitamiinia 100 g:ssa, ja koska se säilyy talven yli, se on ollut tervetullut kasvis pimeinä talvikuukausina.
Maku ja aromi
Raaka lanttu
Raaka lanttu on rapea ja mehevä, ja sen maku on raikas ja hieman makeahko, mukana hillitty kaalimainen pistävyys. Hienoksi raastettuna omena- tai porkkanasalaatissa se tuo mukaan puruvastusta ja raikkautta, ja ohuiksi tikuiksi leikattuna se on hyvä vaihtoehto porkkanalle vihannesvadilla.
Keitetty lanttu
Keitettynä lanttu muuttuu pehmeäksi ja miedoksi, ja kaalimainen sävy jää taka-alalle. Siksi se sopii niin hyvin soseisiin ja keittoihin, joissa se antaa pyöreän, makeahkon maun ja kauniin, kullankeltaisen värin.
Paistettu lanttu
Uunissa tai airfryerissä paistettuna tapahtuu jotain aivan muuta. Kuiva kuumuus karamellisoi pinnan, joten reunat muuttuvat kullanruskeiksi ja pähkinäisiksi, kun taas sisus pysyy pehmeänä ja kermaisena. Mielestäni lanttu on yksi niistä juureksista, jotka hyötyvät paistamisesta eniten.
Käyttö ruoanlaitossa
Lanttu on klassinen pohjoismainen juures, joka osaa paljon enemmän kuin useimmat luulevat. Sitä voi käyttää raakana, keitettynä, soseutettuna ja paistettuna, ja se sopii hyvin yhteen voin, kerman, timjamin, persiljan ja savustetun lihan kanssa.
Suomalaisessa keittiössä
Suomalaisessa keittiössä lanttu on perinteisesti kuulunut arkiruokaan: sitä on käytetty lisukkeena lihalle ja täytteenä keitoissa. Lihakeitossa ja muissa ruokaisissa kasviskeitoissa lanttukuutiot antavat sekä täyteläisyyttä että makeutta. Perunan ja reilun voinokareen kanssa muusattuna lanttu on oiva lisuke paistetulle possulle ja lihapullille, ja joulupöydässä se päätyy lanttulaatikkoon.
Kansainvälisesti
Suomen ulkopuolella lanttu on erityisen suosittu muissa Pohjoismaissa ja Brittein saarilla, joissa se kuuluu useisiin klassisiin ruokiin:
- Kålrotstappe (Norja): kermainen lanttusose, joka kuuluu joulupöytään pinnekjøtt-lammasruoan kanssa.
- Rotmos (Ruotsi): lantun ja perunan sose, jota perinteisesti tarjotaan keitetyn, suolatun possunpotkan kanssa.
- Stuvet kålroe (Tanska): lanttua maito-persiljakastikkeessa, perinteinen lisuke lihalle ja paistetulle possulle.
- Neeps and tatties (Skotlanti): lantun ja perunan sose, jota tarjotaan haggis-ruoan kanssa.
- Cornish pasty (Englanti): puolikuun muotoinen piirakka, jonka täytteenä on naudanlihaa, perunaa, sipulia ja lanttua.
Airfryerissä
Airfryer on kuin luotu lantulle. Kiertävä kuuma ilma antaa rapeat, karamellisoituneet reunat, ja öljyä tarvitaan vain vähän. Lantturanskalaiset ovat erinomainen vaihtoehto ranskalaisille perunoille, ja ne sopivat kaikkeen hampurilaisista lihapulliin.
Paras niksini on leikata lanttu tasakokoisiksi tikuiksi tai kuutioiksi, sekoittaa niihin vähän öljyä, suolaa ja ripaus savustettua paprikajauhetta tai timjamia ja paistaa ne yhtenä kerroksena. Ravista koria muutaman kerran kypsennyksen aikana äläkä täytä sitä liian täyteen – tikkujen ympärillä täytyy olla ilmaa, jotta ne rapeutuvat eivätkä höyrysty. Sekoita lantun joukkoon mielellään porkkanaa, palsternakkaa ja punasipulia, niin saat värikkään sekoituksen paistettuja juureksia.
Terveyshyödyt
Lanttu on kevyt kasvis, jossa on vain 34 kcal 100 grammassa, ja se tarjoaa sekä C-vitamiinia, ravintokuitua että kaliumia. Tässä ovat raa’an lantun tärkeimmät ravintoaineet.
Ravintosisältö 100 g:ssa raakaa lanttua
- C-vitamiini: 41 mg
- Ravintokuitu: 2,9 g
- Kalium: 392 mg
- Folaatti: 27 µg
- Niasiini: 1,8 mg
- B6-vitamiini: 0,12 mg
- Kalsium: 47,4 mg
- Magnesium: 14 mg
- Rauta: 0,25 mg
- Proteiini: 1 g
Näin saat lantusta kaiken irti
C-vitamiini on vesiliukoinen ja herkkä kuumuudelle, joten osa siitä menee keitinveteen. Jos haluat saada sitä mahdollisimman paljon, syö lanttu raakana, paista se airfryerissä tai käytä sitä keitossa, jossa keitinvesi syödään mukana.
Ravintokuidut tekevät lantusta täyttävän, ja vähäisen kalorimääränsä ansiosta se on hyvä valinta, kun haluat lisää kasviksia lautaselle.
Viljely
Lanttu on kiitollinen kasvi kasvimaalla, kunhan se saa tarpeeksi vettä ja hyvää, ravinteikasta maata. Se kestää kevyttä hallaa, joten voit huoletta jättää lantut penkkiin, kun ensimmäiset kevyet hallayöt saapuvat.
Kasvuolosuhteet
Vesi on kaikkein tärkeintä. Jos lantulla on liian vähän vettä, se muuttuu puiseksi, joten pidä maa tasaisen kosteana ja levitä kasvien ympärille katetta. Maan tulee olla multavaa ja mieluiten edellisenä vuonna kompostilla lannoitettua.
- Maaperä: multava ja kompostilla lannoitettu, mieluiten jo edellisenä vuonna.
- pH: 6,5–7,5. Korkea pH vähentää kaalin kasvaintaudin riskiä.
- Vesi: tasainen kosteus ja katekerros, jotta lantut eivät muutu puisiksi.
- Itäminen: siemenet itävät jo 5 °C:ssa.
- Etäisyys: 40–50 cm rivien välillä ja 10–20 cm kasvien välillä.
- Kylmänkestävyys: kestää kevyttä hallaa.
Lajikkeet
Lajikkeita ovat esimerkiksi Marian, Bangholm, Wilhelmsburger ja Magres Pajbjerg. Kokeile mielellään muutamaa eri lajiketta – se kuuluu oman viljelyn viehätykseen.
Näin viljelet lanttua
Tässä ovat neljä vaihetta siemenestä valmiiksi lantuksi. Ehdit jopa kylvää kesäkuussa penkkeihin, joista olet jo korjannut aikaisia satoja.
Kokonaisaika: 3-4 kuukautta
- Valmistele maa
Valitse penkki, jonka maa on multavaa ja mieluiten lannoitettu kompostilla edellisenä vuonna. Maan pH 6,5–7,5 vähentää kaalin kasvaintaudin riskiä.
- Kylvä siemenet
Kylvä siemenet 1–2 cm:n syvyyteen riveihin, joiden väli on 40–50 cm. Siemenet itävät jo 5 °C:ssa.
- Harvenna ja kastele
Harvenna niin, että kasvien väliin jää rivissä 10–20 cm. Pidä maa tasaisen kosteana ja levitä katetta, jotta lantut eivät muutu puisiksi.
- Sadonkorjuu
Lanttu on täysikasvuinen 3–4 kuukauden kuluttua, mutta voit käyttää sitä jo silloin, kun se on 4–5 cm:n kokoinen. Se kestää kevyttä hallaa ja säilyy talven yli.

Säilytys
Lanttu säilyy talven yli, ja pienellä huolella sinulla voi olla lanttuja keittiössä pitkälle talveen.
Kokonaiset lantut
Kokonaiset, pesemättömät lantut säilyvät parhaiten viileässä ja pimeässä, mielellään jääkaapin vihanneslaatikossa tai viileässä kellarissa. Jos olet kasvattanut ne itse, leikkaa naatit pois, ennen kuin panet lantut varastoon.
Leikattu ja valmistettu lanttu
Osittain käytetty lanttu pitää pakata, jotta leikkuupinta ei kuivu, ja se kannattaa käyttää pian. Keitetty lanttu ja lanttusose sopivat hyvin pakastettaviksi, ja blanssatut kuutiot ovat kätevä varasto pakastimessa keittoja ja pataruokia varten.
- Viileässä ja pimeässä: kokonaiset lantut säilyvät parhaiten matalassa lämpötilassa ja ilman valoa.
- Pesemättöminä: pese lanttu vasta, kun aiot käyttää sen.
- Peitä leikkuupinta: osittain käytetty lanttu pakataan ja laitetaan jääkaappiin.
- Pakasta valmistettuna: blanssaa kuutiot tai tee sosetta, ennen kuin lanttu menee pakastimeen.
Kokeile tätä reseptiä
Lantun mieto makeus sopii täydellisesti makkaroiden ja papujen seuraksi, ja se antaa perunamuusille lämpimän, keltaisen värin ja raikkaan, hieman kaalimaisen sävyn. Kokeile reseptiämme Cowboy pie airfryerissä – makkarat, pavut ja kermainen perunamuusi 45 minuutissa. Vaihdan osan muusin perunoista lanttuun, jolloin pinnan maku muistuttaa hieman ruotsalaista rotmosia. Keitä lanttu ja perunat erikseen aivan pehmeiksi, ennen kuin muussaat ne yhteen – näin kummallekin tulee oikea koostumus, ja airfryerin kuuma ilma antaa muusille kullanruskean pinnan.
Usein kysytyt kysymykset
Tanskassa nimeä kålrabi käytetään arkikielessä usein lantusta, mutta sama nimi tarkoittaa myös kyssäkaalia (tanskaksi knudekål eli glaskål). Lanttu on suuri, keltalihainen juures, kun taas kyssäkaali on paksuuntunut varsi, joka kasvaa maan päällä. Kyseessä on kaksi eri kasvia.
Kyllä. Raaka lanttu on rapea ja raikas, ja sen voi raastaa hienoksi salaatteihin tai leikata ohuiksi tikuiksi dipin kanssa tarjottavaksi. Raakana siinä on myös eniten C-vitamiinia, nimittäin 41 mg 100 g:ssa.
Lempinimi on leikkisä viittaus runsaaseen C-vitamiinipitoisuuteen: raaka lanttu sisältää 41 mg 100 g:ssa. Samalla se säilyy talven yli, joten se on tuonut C-vitamiinia pöytään pimeinä kuukausina.
Lanttu on syksyn ja talven kasvis. Sen kehittyminen kestää 3–4 kuukautta, ja koska se säilyy talven yli, sitä saa pitkälle talveen.
Kuori lanttu, leikkaa se tasakokoisiksi tikuiksi ja sekoita niihin vähän öljyä ja suolaa. Paista tikut yhtenä kerroksena airfryerissä ja ravista koria muutaman kerran kypsennyksen aikana, kunnes reunat ovat kullanruskeat ja rapeat.
Faktoja lantusta
| Ominaisuus | Tieto |
|---|---|
| Suomalainen nimi | Lanttu |
| Tieteellinen nimi | Brassica napus var. napobrassica |
| Heimo | Ristikukkaiskasvit (Brassicaceae) |
| Kasvityyppi | Juures, syntynyt kaalin ja nauriin risteytymisestä |
| Kylmänkestävyys | Kestää kevyttä hallaa |
| Maaperä | Multava ja kompostilla lannoitettu, pH 6,5–7,5, tasaisen kostea |
| Kylvö/istutus | 1–2 cm:n syvyyteen, rivien väli 40–50 cm ja kasvien väli rivissä 10–20 cm; itää jo 5 °C:ssa |
| Sadonkorjuu | 3–4 kuukauden kuluttua; käytettävissä jo 4–5 cm:n kokoisena |
| Sesonki | Syksy ja talvi |
| Lajikkeet | Marian, Bangholm, Wilhelmsburger, Magres Pajbjerg |
| Kalorit 100 g:ssa | 34 kcal (raaka) |
| C-vitamiini 100 g:ssa | 41 mg (raaka) |
| Maku | Mieto ja makeahko, kevyellä kaalimaisella sävyllä |
| Käyttö ruoanlaitossa | Sose, valkokastikkeessa haudutettu lanttu, keitto, ranskalaiset ja paistetut juurekset |
| Säilytys | Viileässä ja pimeässä; säilyy talven yli |