Tammenlehtisalaatti, joka tunnetaan myös nimellä oak leaf -salaatti, kuuluu salaattisukuun Lactuca ja lehtisalaattien ryhmään. Toisin kuin keräsalaatit, kasvi ei muodosta tiivistä kertaa, vaan pehmeiden, syvästi liuskaisten lehtien ruusukkeen, joka muistuttaa tammen lehtien muotoa. Tammenlehtisalaatti on peräisin itäiseltä Välimeren alueelta, ja sitä on viljelty Euroopassa vuosisatojen ajan.

Mainos: Sivulla näytetään mainoksia ja se sisältää mainoslinkkejä (affiliate-linkkejä). Katso mainostajamme täältä.
Nykyään tämä herkkusalaatti on suosittu niin yksinkertaisissa puutarhasalaateissa kuin gourmet-keittiössäkin mietoon, pähkinäiseen makuunsa ja hienoon rakenteeseensa ansiosta. Lehdet ovat hentoja eivätkä kestä pitkää kuumennusta – sen sijaan ne ovat täydellisiä tuoreena, jolloin ne tuovat väriä ja pehmeyttä salaatteihin, voileipiin ja smørrebrødiin.
Arvioitu lukuaika: 5 minuuttia
Historia ja alkuperä
Alkuperä ja kehitys
Lehtisalaatteja, kuten tammenlehtisalaattia, on viljelty jo antiikin ajoista lähtien. Ne syntyivät todennäköisesti villien salaattilajien mutaatioina Välimeren alueella. Ranskalaiset puutarhurit kehittivät tammenlehtisalaattia edelleen 1600- ja 1700-luvuilla, ja siemenyhtiö Vilmorin auttoi levittämään lajiketta Euroopassa. Nimi viittaa lehtien muotoon, joka muistuttaa tammen lehtiä. Lajikkeesta on sekä vihreitä että punaisia muunnelmia, ja niitä käytetään usein mesclun-sekoituksissa ja muissa salaattisekoituksissa.
Kulttuurinen merkitys
Tammenlehtisalaatilla on maine tyylikkäänä salaattina, joka koristaa lautasta. Ranskassa se on klassikko kevyissä salaateissa ja koristeena smørrebrødin päällä. Pohjoismaissa sitä viljellään sekä kotipuutarhoissa että jonkin verran avomaanviljelyksillä, ja lehtiä korjataan jatkuvasti kauden aikana.
Maku ja tuoksu
Tammenlehtisalaatilla on pehmeät, mehukkaat lehdet, joiden maku on mieto, pähkinäinen ja hieman makea. Vihreät lajikkeet ovat vaaleanvihreitä tummanvihreisiin, kun taas punaiset lajikkeet ovat punertavan violetteja sävyltään. Lehdet ovat ohuita, hauraita ja herkkiä, joten niitä tulee käsitellä varovasti. Maku on makeampi ja hienostuneempi kuin monilla muilla salaateilla, mikä tekee siitä sopivan sekä yksinkertaisiin että monimutkaisempiin ruokiin. Vanhemmat lehdet voivat saada hieman karvaan sävyn.
Kulinaarinen käyttö
Tammenlehtisalaattia voi käyttää monissa ruoissa. Se on parhaimmillaan raakana, mutta kestää myös hyvin lyhyen, hellävaraisen kypsennyksen, jos se lisätään aivan viimeiseksi.
Suomalaisessa keittiössä
Tammenlehtisalaatti on vuosisatojen ajan ollut vakioainesosa Välimeren ja Pohjois-Euroopan keittiössä, erityisesti ranskalaisissa salaateissa ja klassisessa mesclun-sekoituksessa. Nykyään se on suosittu myös pohjoismaisessa keittiössä, jossa se tuo väriä ja rakennetta smørrebrødiin, bowl-ruokiin ja burgereihin. Se on lisäksi vakioaines kotipuutarhojen salaattipenkeissä, sillä sitä on suhteellisen helppo viljellä ja se antaa suuren sadon pitkän ajan kuluessa.
Klassiset käyttötavat
- Tuoreet salaatit: Käytä tammenlehtisalaattia sellaisenaan tai osana salaattisekoitusta yhdessä muiden lehtisalaattien, pinaatin ja yrttien kanssa. Lisää hedelmiä, juustoa tai pähkinöitä rakenteen vuoksi.
- Voileivät ja wrapit: Taipuisat lehdet sopivat voileipiin, pitaleipiin ja wrappeihin, joissa ne tuovat mehukkuutta ja makua.
- Koristelu: Koristeelliset lehdet ovat täydellisiä tarjoiluvatien pohjaksi ja koristeeksi smørrebrødin tai alkuruokien päälle.
- Nopeasti paistettu tai kuihdutettu: Tammenlehtisalaattia voi lyhyesti paistaa tai lisätä kuumiin ruokiin juuri ennen tarjoilua. Se säilyttää värinsä ja tuo jännittävää vaihtelua.
- Salaattikääröt: Käytä lehtiä täytteen, kuten riisin, lihan tai vihannesten, kääräisemiseen vaihtoehtona kaali- tai viininlehdille.
Hyvät yhdistelmät
Mieto maku tekee tammenlehtisalaatista sopivan sekä makeisiin että suolaisiin yhdistelmiin. Kokeile näitä pareja:
- Sitrushedelmät: Sitruunamehu, appelsiini- tai greipiviipaleet tuovat raikasta happamuutta.
- Marjat ja hedelmät: Mansikat, mustikat, päärynät tai omenat tuovat makeutta ja rakennetta.
- Pähkinät ja siemenet: Saksanpähkinät, mantelit, pinjansiemenet ja auringonkukansiemenet tuovat rasvaisuutta ja rapeutta.
- Juusto: Tuoreet juustot, kuten vuohenjuusto, feta tai mozzarella, täydentävät mietoa makua.
- Yrtit: Tilli, persilja, basilika ja ruohosipuli sopivat hyvin salaatin hienovaraiseen makuun.
- Proteiinit: Grillattu kana, savulohi, kovaksi keitetyt munat tai kikherneet tuovat kylläisyyttä.
Valmisteluvinkit
- Leikkaa tai revi lehdet suupaloiksi juuri ennen tarjoilua, jotta ne eivät hapetu ja veltostu
- Jos lehdet näyttävät hieman veltoilta, ne voi elvyttää jääkylmässä vedessä muutaman minuutin ajan ja kuivata sen jälkeen huolellisesti
- Pidä kastike kevyenä – ohuet lehdet lässähtävät raskaiden kastikkeiden alla; valitse kevyt vinaigrette tai yksinkertainen öljy-etikka-seos
- Jos käytät tammenlehtisalaattia kuumissa ruoissa, lisää se vasta lopuksi ja kypsennä vain hetki, jotta se säilyttää rakenteensa ja värinsä
Terveyshyödyt
Tammenlehtisalaatti on hyvin vähäkalorinen vihannes. 100 g raakaa tammenlehtisalaattia sisältää vain noin 14 kcal ja koostuu noin 95,8 % vedestä. Rasvan ja tyydyttyneen rasvan määrä on häviävän pieni, mikä tekee siitä sopivan, jos haluaa syödä kevyesti.
Ravintosisältö / 100 g
- Energia: n. 14 kcal
- Vesi: n. 95,8 %
- Ravintokuitu: n. 1,8 g
- Hiilihydraatit: n. 1,0 g
- Proteiini: n. 1,1 g
- Kalsium: n. 33 mg, kalium: n. 280 mg, magnesium: n. 12 mg – sekä pieniä määriä rautaa ja sinkkiä
Vitamiinit ja antioksidantit
Tammenlehtisalaatti on runsas foolihapon, betakaroteenin, luteiinin ja erilaisten fenoliyhdisteiden lähde, jotka toimivat antioksidantteina. Yhdessä vesiliukoisten kuitujen kanssa ne edistävät tervettä ruoansulatusta ja tasaista verensokeritasoa. Kuten kaikki tummanvihreät lehtivihannekset, tammenlehtisalaatti sisältää runsaasti K-vitamiinia, mikä voi vaikuttaa verta ohentavaan lääkitykseen; siksi varfariinihoitoa saavien tulisi keskustella lääkärinsä kanssa vihannesten syönnistään. Tammenlehtisalaatti sisältää nitraatteja kuten muutkin lehtivihannekset, mutta määriä pidetään turvallisina useimmille.
Viljely
Tammenlehtisalaatti viihtyy Suomen ilmastossa ja sitä voidaan kasvattaa varhaiskeväästä syksyyn – penkeissä, korotetuissa penkeissä, parvekelaatikoissa ja ruukuissa.
Kasvuolosuhteet
- Valo: Täysi aurinko tai kevyt varjo. Kuumina jaksoina kevyt varjo voi suojata auringon aiheuttamilta vaurioilta ja ennenaikaiselta kukinnalta.
- Lämpötila: Ihanteellinen 10-20 °C. Siemenet itävät noin 4 °C:sta aina noin 25 °C:een asti.
- Maaperä: Kevyt, hyvin vettä läpäisevä ja humuspitoinen, pH 6,0-7,0. Lisää kompostia tai hyvin maatunutta karjanlantaa ennen kylvöä.
- Kastelu: Pidä maaperä tasaisesti kosteana. Vältä kuivumista ja vesistressiä, sillä se voi aiheuttaa karvaita lehtiä.
- Lannoitus: Kohtalainen. Liika lannoitus, erityisesti typpi, voi tehdä kasveista veltostuneita ja alttiita taudeille.
Näin kasvatat tammenlehtisalaattia
Kokonaisaika: 6-8 viikkoa
- Valitse lajike ja suunnittele
Saatavilla on vihreitä, punaisia ja pronssinvärisiä lajikkeita. Kylvä pieniä eriä 2-3 viikon välein jatkuvaa satoa varten.
- Valmistele maaperä
Valitse aurinkoinen tai kevyesti varjoisa paikka, jossa on hyvin vettä läpäisevä, humuspitoinen maaperä (pH 6,0-7,0). Kuohkeuta maa noin 20 cm syvyyteen ja lisää kompostia.
- Kylvä siemenet
Kylvä suoraan avomaalle huhtikuusta elokuuhun, 0,5 cm syvyyteen riveihin, joiden väli on 25-30 cm. Siemenet voi myös esikasvattaa sisällä 3-4 viikkoa ennen istutusta.
- Harvenna ja hoida
Harvenna 10-15 cm:n välein, kun taimilla on 2-3 varsinaista lehteä. Pidä maaperä tasaisesti kosteana ja kastele mieluiten aamulla maan pinnalta.
- Suojaa kuumuudelta
Yli noin 25 °C:n lämpötiloissa salaatti voi mennä kukkaan. Käytä varjostusverkkoa tai istuta kevyeen varjoon kuumimpina kuukausina.
- Sadonkorjuu
Poimi uloimmat lehdet, kun ne ovat 10-15 cm pitkiä, ja anna ruusukkeen kasvaa edelleen – tai leikkaa koko kasvi tyvestä. Korjaa sato aamulla, jolloin lehdet ovat mehukkaimmillaan.
Viimeisen sadonkorjuun jälkeen kasvit voidaan kaivaa ylös ja kompostoida. Kierrätä penkkiä muiden viljelykasvien kanssa seuraavana vuonna maaperäperäisten tautien ehkäisemiseksi.
Säilytys
Erottele lehdet varovasti toisistaan ja huuhtele ne kylmässä vedessä mullan ja hyönteisten poistamiseksi. Käytä tarvittaessa salaattilinkoa tai taputtele lehdet kuiviksi puhtaalla keittiöpyyhkeellä – mutta odota salaatin pesua aivan käyttöhetkeen asti, niin se säilyy pisimpään.
Jääkaapissa
- Säilytä lehdet pesemättöminä rei’itetyssä muovipussissa tai suljetussa rasiassa jääkaapissa
- Laita pussiin talouspaperia imemään ylimääräistä kosteutta
- Oikein säilytettynä lehdet pysyvät tuoreina jopa viikon
Pakastaminen
Pakastamista ei suositella, sillä salaatinlehdet veltostuvat sulatuksen jälkeen. Jos haluat säilyttää ylimääräisiä lehtiä, ne voi sen sijaan soseuttaa pestoksi tai vihreäksi soseeksi.
Sekaannukset ja laatu
Tammenlehtisalaatti sekoitetaan joskus muihin lehtisalaatteihin, kuten lollo rossoon, lollo biondaan tai bataviasalaattiin. Erona ovat syvästi liuskaiset lehdet, jotka muistuttavat selvästi tammen lehtiä. Kun ostat tammenlehtisalaattia, lehtien tulee olla rapeita, mehukkaita ja ilman lakastuneita tai limaisia täpliä. Vihreiden lajikkeiden tulee olla vaaleanvihreitä tummanvihreisiin, kun taas punaisten lajikkeiden tulee olla kirkkaan punertavan violetteja. Vältä suuria, karkeita kasveja, joissa on merkkejä kukinnasta, sillä lehdet ovat silloin usein karvaita.
Kestävyys ja monimuotoisuus
Tammenlehtisalaatti on kestävä viljelykasvi, joka voidaan kasvattaa muutamassa viikossa ja joka antaa suuren sadon pienellä alalla. Kasvattamalla salaatteja itse vähennät kuljetusta ja pakkauksia. Salaatin vedenkulutus on vähäistä muihin vihanneksiin verrattuna, ja sitä voi kasvattaa korotetuissa penkeissä, parvekelaatikoissa tai ruukuissa. Jos annat muutaman kasvin mennä kukkaan, voit houkutella pölyttäjiä ja kerätä siemeniä seuraavaa kautta varten. Vihreiden ja punaisten lajikkeiden vaihtelu edistää monimuotoisuutta kotipuutarhassa.
Yhteenveto
Tammenlehtisalaatti on tyylikäs ja ravinteikas lehtivihannes, joka tuo väriä, rakennetta ja mietoa makua keittiöön. Sitä on helppo kasvattaa Suomen ilmastossa, ja se mahdollistaa jatkuvan sadonkorjuun koko kauden ajan. Vähäisen kalorimääränsä sekä runsaan vitamiini-, kivennäisaine- ja antioksidanttipitoisuutensa ansiosta tammenlehtisalaatti on terveellinen valinta sekä arkiruokaan että juhlaruokiin. Korjaa omat lehtesi puutarhasta tai valitse tuoreita yksilöitä kaupasta, ja anna tämän kauniin salaatin tulla vakiinnaiseksi osaksi keittiötäsi.
Kokeile tätä reseptiä
Tammenlehtisalaatin mieto, pähkinäinen lehti on täydellinen pohja airfryerista tuleville rapeille, lämpimille aineksille – hentouden ja rapeuden kontrasti tekee ruoasta elävän. Kokeile sitä pohjana reseptissämme Tofu airfryerissa – rapea aasialainen salaatti marinoidulla tofulla.
Varusteet ja tuotteet
Herkät lehdet ansaitsevat kevyen kastikkeen, joka ei paina niitä alas. Raikas, hapokas Hr.Skov-tyrnikastike sopii täydellisesti tammenlehtisalaatin mietoon makeuteen.
Usein kysytyt kysymykset
Tammenlehtisalaatti ei muodosta tiivistä kertaa, vaan koostuu löyhästä liuskaisten lehtien ruusukkeesta. Keräsalaatti, kuten esimerkiksi jäävuorisalaatti, muodostaa tiiviin lehtipallon. Tammenlehtisalaatti on usein aromikkaampi ja herkempi kuin keräsalaatti.
Kyllä, mutta vain lyhyesti. Voit nopeasti paistaa tai kuihduttaa tammenlehtisalaattia kuumalla pannulla minuutin tai kaksi antaaksesi ruoalle vihreän lisän. Pitkä kypsennys saa lehdet romahtamaan ja veltostumaan.
Säilytä lehdet pesemättöminä rei’itetyssä muovipussissa tai ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa. Laita pussiin paperia imemään ylimääräistä kosteutta. Huuhtele lehdet vasta juuri ennen tarjoilua.
Kyllä, tammenlehtisalaatti on hyvä foolihapon lähde, joka on tärkeää raskauden aikana. Se on myös runsas K-vitamiinin ja muiden ravintoaineiden lähde. Muista vain pestä lehdet huolellisesti mahdollisten maabakteerien poistamiseksi.
Ei, sitä ei suositella. Lehdet menettävät rapeutensa ja veltostuvat sulatuksen jälkeen. Soseuta sen sijaan ylimääräiset lehdet pestoksi tai vihreäksi soseeksi.
Faktaa tammenlehtisalaatista
| Kenttä | Arvo |
|---|---|
| Suomenkielinen nimi | Tammenlehtisalaatti |
| Latinankielinen nimi | Lactuca sativa (tammenlehtityyppi, “oak leaf”) |
| Heimo | Asterikasvit (Asteraceae) |
| Kasvityyppi | Yksivuotinen lehtisalaatti |
| Korkeus | 20-30 cm |
| Kestävyys | Kestää kevyttä hallaa; viihtyy parhaiten viileässä säässä |
| Valo | Täysi aurinko tai kevyt varjo |
| Maaperä | Kevyt, hyvin vettä läpäisevä, humuspitoinen maaperä, pH 6,0-7,0 |
| Kylvö/istutus | Kylvetään suoraan huhtikuusta elokuuhun; voidaan esikasvattaa varhain keväällä |
| Sadonkorjuu | Kesäkuusta lokakuuhun; menee kukkaan keskikesällä, jos sitä ei korjata |
| Kalorit / 100 g | Noin 14 kcal |
| Tärkeät ravintoaineet | Foolihappo, K-vitamiini, betakaroteeni, luteiini, kalium |
| Maku | Mieto, pähkinäinen ja hieman makea |
| Kulinaarinen käyttö | Salaatit, voileivät, wrapit, koristelu, nopea paistaminen |
| Säilytys | Jääkaapissa rei’itetyssä pussissa jopa viikon; pese vasta juuri ennen käyttöä |