Stor ejendom i fensmark hvor dejligt mad kan nydes fra airfryer

Perunat

Perunat ovat se raaka-aine, jota käytän airfryerissäni eniten – ja täällä sivustolla peruna onkin kaikista käytetyin raaka-aine. Olipa kyse rapeista lohkoperunoista, kullankeltaisista ranskalaisista perunoista tai uuniperunoista, joissa on ilmava sisus, peruna esiintyy todella monessa reseptissämme.

Peruna, Solanum tuberosum, kuuluu koisokasvien heimoon ja on kasvitieteellisesti varsimukula – varren paksuuntunut, maanalainen osa. Se on edullinen, täyttävä ja uskomattoman monipuolinen: sen voi keittää, muusata, paistaa, uunipaistaa ja friteerata, ja airfryerissä se saa rapean pinnan hyvin vähällä rasvalla.

Täältä löydät perunan historian, jauhoisten ja kiinteiden lajikkeiden eron sekä parhaat neuvoni valmistukseen airfryerissä, viljelyyn ja säilytykseen.

Arvioitu lukuaika: 6 minuuttia

Historia ja alkuperä

Andien vuoristosta Eurooppaan

Perunan kehto on Andien vuoristossa Etelä-Amerikassa, vyöhykkeellä Venezuelasta Argentiinaan sekä Chilessä Chiloén saarella. Juuri Chiloén saarelta on löydetty vanhimmat jäljet luonnonvaraisista perunoista, ja ne ovat noin 13 000 vuotta vanhoja. Andien vuoristossa perunaa viljeltiin tuhansia vuosia, kauan ennen kuin eurooppalaiset olivat kuulleetkaan siitä.

Espanjalaiset toivat perunan Atlantin yli 1500-luvulla, ja vuonna 1567 se oli saavuttanut Kanariansaaret. Sieltä se levisi hitaasti muualle Eurooppaan, missä siihen suhtauduttiin alussa melkoisella epäluulolla ja sitä viljeltiin enimmäkseen kuriositeettina.

Perunat

Peruna saapuu Tanskaan

Tanskaan peruna tuli hugenottien mukana – ranskalaisten protestanttien, jotka asettuivat asumaan Fredericiaan 1720-luvulla. Tärkeän sysäyksen se sai, kun niin sanotut perunasaksalaiset (kartoffeltyskere) saapuivat Jyllannin nummille 1760-luvulla. Saksalaisten uudisasukkaiden tehtävänä oli raivata karu nummimaa viljelykseen, ja heidän viljelemänsä perunat antoivat heille liikanimen.

Peruna viihtyi hiekkaisessa maaperässä, ja ajan myötä siitä tuli niin tanskalainen, että perinteistä tanskalaista ruokapöytää on vaikea kuvitella ilman sitä.

Maku ja aromi

Mieto ja hieman maanläheinen

Perunalla on mieto, hieman maanläheinen maku, minkä ansiosta se on täydellinen pohja voille, suolalle, yrteille ja kastikkeelle. Uudet perunat maistuvat raikkailta ja hieman makeilta, ja ohuen kuoren voi hyvin syödä mukana. Varastoperunoilla on täyteläisempi maku ja paksumpi kuori.

Jauhoiset ja kiinteät perunat

Suurin ero lajikkeiden välillä on koostumuksessa. Jauhoiset perunat sisältävät paljon tärkkelystä ja hajoavat helposti keitettäessä. Toisaalta niistä tulee sisältä ilmavia, ja siksi ne sopivat erinomaisesti perunamuusiin, uuniperunoihin ja ranskalaisiin perunoihin.

Kiinteissä perunoissa on vähemmän tärkkelystä, ja ne säilyttävät muotonsa myös keiton ja paiston jälkeen. Ne sopivat erinomaisesti perunasalaattiin, karamellisoituihin perunoihin ja ruokiin, joissa palojen on tarkoitus pysyä ehjinä. Näiden kahden ääripään välissä on monikäyttöisiä yleisperunoita, jotka selviävät useimmista tehtävistä. Monet pussit on merkitty jauhoisiksi tai kiinteiksi, ja se on hyvä ohjenuora.

Näin airfryer muuttaa makua

Airfryerissä tapahtuu jotain erityistä. Kuuma, kiertävä ilma kuivattaa pinnan nopeasti, joten peruna saa kullankeltaisen, rapean kuoren ja pähkinäisen, paahteisen maun, kun taas sisus pysyy pehmeänä. Se on sama ruskistuminen, jonka tunnet friteerauksesta ja uunista – vain paljon vähemmällä rasvalla kuin friteerauskeittimessä.

Käyttö ruoanlaitossa

Suomalaisessa keittiössä

Suomessa peruna on sukupolvien ajan ollut arjen vakituinen seuralainen. Keitetyt perunat ja kastike ovat perinteisen suomalaisen ruokapöydän kulmakivi, ja uudet suomalaiset perunat voin ja tuoreen tillin tai persiljan kera ovat yksi kesän kohokohdista.

Mikään ei mene hukkaan: kylmistä, keitetyistä perunoista tulee pyttipannua tai perunasalaattia, ja jouluna perunalaatikko kuuluu monen pöytään.

Kansainvälisesti

Peruna on todellinen maailmankansalainen. Ranskalaisia perunoita syödään kaikkialla maailmassa, rösti on sveitsiläisten rapea kakku raastetuista perunoista, ja hasselback-perunat ovat kotoisin Ruotsista. Tässä muutamia klassisia perunaruokia Pohjoismaista ja muualta maailmasta:

  • Brunede kartofler: pieniä, kiinteitä perunoita karamellissa (tanskalainen jouluklassikko).
  • Kartoffelmad: kylmiä, keitettyjä perunaviipaleita ruisleivän päällä (tanskalainen perunavoileipä).
  • Pyttipannu: perunakuutioita, lihaa ja sipulia paistettuna yhdessä (tanskaksi biksemad).
  • Ranskalaiset perunat (pommes frites): jauhoisista perunoista tehdyt rapeat tikut.
  • Rösti: sveitsiläinen perunakakku raastetuista perunoista.
  • Hasselback-perunat: ruotsalainen klassikko, leikattu viuhkamaiseksi.
  • Lohkoperunat ja uuniperunat: airfryerin arkisuosikit.

Airfryerissä

Peruna on luultavasti se raaka-aine, joka sopii airfryeriin kaikkein parhaiten, ja tässä ovat vakiotemppuni. Leikkaa perunat tasakokoisiksi paloiksi, jotta ne valmistuvat samaan aikaan. Huuhtele ranskalaiset perunat ja lohkoperunat kylmässä vedessä pintatärkkelyksen poistamiseksi ja taputtele ne sen jälkeen täysin kuiviksi – kosteus on rapeuden pahin vihollinen.

Pyörittele ne vähässä öljyssä ja suolassa äläkä täytä koria liian täyteen, jotta kuuma ilma pääsee kiertämään jokaisen palan ympäri. Ravista koria pari kertaa kypsennyksen aikana. Jauhoisista perunoista saa ilmavimmat ranskalaiset perunat ja uuniperunat, kun taas yleisperuna on hyvä valinta lohkoperunoihin. Paista ne kullankeltaisiksi – älä tummanruskeiksi.

Terveyshyödyt

Perunan ravintoaineet

Perunalla on maine lihottavana ruokana, mutta harvoin peruna itse on syyllinen. Raaka peruna sisältää noin 82 kcal / 100 g ja on lähes rasvaton. Kaloreita nostavat lisukkeet, kuten voi, kerma ja friteerausrasva, ja juuri siksi airfryer on hyvä apuväline.

Energia tulee pääosin tärkkelyksestä, ja peruna tarjoaa lisäksi C-vitamiinia, kaliumia, B6-vitamiinia ja ravintokuitua. C-vitamiini on lämpöherkkä, joten osa siitä häviää valmistuksen aikana. Jos syöt kuoren mukana, saat hieman enemmän kuitua.

  • Tärkkelys: perunan tärkein energianlähde.
  • C-vitamiini: n. 26 mg / 100 g raakoja perunoita.
  • Kalium: n. 414 mg / 100 g raakoja perunoita.
  • Ravintokuitu: osa siitä on kuoressa.
  • B6-vitamiini: yksi perunan sisältämistä B-vitamiineista.
  • Lähes rasvaton: rasva tulee valmistuksesta, ei perunasta.

Mihin kannattaa kiinnittää huomiota

Perunakasvin maanpäälliset osat ovat myrkyllisiä, ja vihreät mukulat ja idut sisältävät solaniinia. Poista siksi aina vihreät kohdat ja idut leikkaamalla, ja heitä pois perunat, jotka ovat vihreitä syvältä sisältä.

Kun perunoita paistetaan tai uunipaistetaan kovassa kuumuudessa – myös airfryerissä – muodostuu akryyliamidia. Paista ne siksi kullankeltaisiksi, älä tummanruskeiksi. Hyvä tietää: peruna ei ole yksi EU:n 14 pakollisesti ilmoitettavasta allergeenista.

Viljely

Peruna on yksi keittiöpuutarhan palkitsevimmista viljelykasveista, ja omien uusien perunoiden nostamisessa kesäpäivänä on jotain aivan erityistä. Tässä tärkeimmät kasvuolosuhteet:

  • Valo: täysi aurinko.
  • Maaperä: kuohkea ja hyvin vettä läpäisevä – hienojakoinen, hiekkainen ja kivetön maa on ihanteellinen.
  • Maan lämpötila istutettaessa: vähintään n. 8 °C.
  • Kestävyys: ei kestä pakkasta – viljellään yksivuotisena.
  • Korkeus: 25–100 cm.
  • Sadonkorjuu: varhaisperunat kesä–heinäkuussa, varastoperunat elo–lokakuussa.

Esikasvatus ja istutus

Perunoita ei yleensä viljellä siemenistä vaan siemenperunoista. Esikasvata ne sisätiloissa helmikuun lopusta tai maaliskuun alusta, jotta niissä on lyhyet, tukevat idut, kun ne menevät maahan. Perunat istutetaan huhti–toukokuussa, kun maa on vähintään n. 8 °C lämmintä.

Maaperä, valo ja hoito

Peruna viihtyy täydessä auringossa ja kuohkeassa, hyvin vettä läpäisevässä maassa – mielellään hienojakoisessa ja hiekkaisessa, ilman kiviä. Naatti ei kestä pakkasta, ja kasvia viljellään yksivuotisena. Kasaa multaa kasvien ympärille niiden kasvaessa – sitä kutsutaan multaamiseksi – jotta mukulat eivät vihertyisi valosta.

Sadonkorjuu

Varhaisperunat voi korjata kesä–heinäkuussa, noin 80–100 päivää istutuksen jälkeen. Varastoperunat kaivetaan ylös elo–lokakuussa, kun naatti on kuihtunut. Silloin kuori on kovettunut, ja perunat ovat valmiita varastoitaviksi.

Näin viljelet perunaa vaihe vaiheelta

Kokonaisaika: 4-7 kuukautta

  1. Esikasvata siemenperunat

    Aseta siemenperunat tarjottimelle sisätiloissa helmikuun lopusta tai maaliskuun alusta, jotta niihin muodostuu lyhyet, tukevat idut.

  2. Istuta perunat

    Istuta perunat kuohkeaan, hyvin vettä läpäisevään maahan täydessä auringossa huhti–toukokuussa, kun maa on vähintään n. 8 °C lämmintä.

  3. Multaa ja kastele

    Kasaa multaa kasvien ympärille niiden kasvaessa, jotta mukulat eivät vihertyisi, ja kastele kuivina jaksoina.

  4. Korjaa sato

    Kaiva varhaisperunat ylös kesä–heinäkuussa, noin 80–100 päivää istutuksen jälkeen, ja varastoperunat elo–lokakuussa, kun naatti on kuihtunut.

Perunat infographic

Säilytys

Varastoperunat

Varastoperunat säilyvät parhaiten pimeässä, hyvin tuuletetussa ja pakkasettomassa paikassa 5–10 °C:n lämpötilassa ja noin 90 %:n ilmankosteudessa. Viileä kellari tai pakkaselta suojattu ulkovarasto voi olla hyvä paikka.

  • Pimeässä: valo saa mukulat vihertymään.
  • Viileässä ja pakkasettomassa: 5–10 °C on ihanteellinen.
  • Ilmavasti: käytä paperipussia, koria tai laatikkoa suljetun muovipussin sijaan.
  • Pesemättöminä: pese perunat vasta juuri ennen käyttöä.
  • Tarkista ne säännöllisesti: leikkaa vihreät kohdat ja idut pois ennen valmistusta.

Uudet perunat

Uusilla perunoilla on ohut, herkkä kuori, ja ne säilyvät vain muutaman päivän. Osta ne siksi vasta vähän ennen käyttöä – ja nauti niistä, kun ne ovat parhaimmillaan.

Keitettyjen ja uunissa kypsennettyjen perunoiden tähteet

Jos sinulle jää keitettyjä tai uunissa kypsennettyjä perunoita yli, jäähdytä ne nopeasti ja säilytä jääkaapissa. Ne sopivat täydellisesti pyttipannuun ja perunasalaattiin seuraavana päivänä – tai airfryeriin, jossa niistä tulee taas rapeita.

Kokeile tätä reseptiä

Uuniperunat ovat yksi niistä ruoista, joita valmistan airfryerissä useimmin, koska kuuma ilma antaa rapean kuoren ja pehmeän, ilmavan sisuksen. Kokeile reseptiämme Turkkilainen uuniperuna airfryerissä – kermainen kumpir kuten Istanbulin katukojuissa, jossa peruna muuttuu kokonaiseksi ateriaksi. Valitsen aina ison, jauhoisen perunan, koska siitä tulee ilmavin sisus silloin, kun se muussataan voin ja juuston kera. Ja sitten pistelen kuoren muutaman kerran haarukalla, ennen kuin peruna menee koriin.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä ero on jauhoisilla ja kiinteillä perunoilla?

Jauhoisissa perunoissa on enemmän tärkkelystä, ja kypsennettynä niistä tulee ilmavia ja hieman murenevia. Ne sopivat hyvin perunamuusiin, uuniperunoihin ja ranskalaisiin perunoihin. Kiinteissä perunoissa on vähemmän tärkkelystä ja ne säilyttävät muotonsa, joten ne sopivat erinomaisesti perunasalaattiin ja karamellisoituihin perunoihin. Yleisperunat sijoittuvat näiden kahden väliin.

Ovatko vihreät perunat myrkyllisiä?

Vihreät mukulat ja idut sisältävät solaniinia, ja perunakasvin maanpäälliset osat ovat myrkyllisiä. Poista siksi vihreät kohdat ja idut leikkaamalla ennen perunoiden valmistusta, ja heitä pois perunat, jotka ovat vihreitä syvältä sisältä.

Kuinka paljon kaloreita perunoissa on?

Raaka peruna sisältää noin 82 kcal / 100 g ja on lähes rasvaton. Kalorit nousevat vasta, kun mukaan tulee voita, kermaa tai friteerausrasvaa. Airfryerissä pärjäät pienellä määrällä öljyä.

Milloin uusia perunoita saa Suomessa?

Suomalaisia uusia perunoita saa kaupoista noin kesäkuun lopulta alkaen, ja varhaisperunat korjataan kesä–heinäkuussa. Varastoperunat korjataan elo–lokakuussa, ja niitä voi ostaa ympäri vuoden.

Miten perunat säilytetään parhaiten?

Säilytä perunat pimeässä, hyvin tuuletetussa ja pakkasettomassa paikassa 5–10 °C:n lämpötilassa ja noin 90 %:n ilmankosteudessa. Valo saa mukulat vihertymään. Uudet perunat säilyvät vain muutaman päivän, joten syö ne nopeasti.

Faktaa perunoista

OminaisuusTieto
Suomenkielinen nimiPeruna
Tieteellinen nimiSolanum tuberosum
HeimoKoisokasvit (Solanaceae)
KasvityyppiMukulakasvi, viljellään yksivuotisena
Korkeus25–100 cm
PakkasenkestävyysEi kestä pakkasta
ValoTäysi aurinko
MaaperäKuohkea ja hyvin vettä läpäisevä, mielellään hienojakoinen ja hiekkainen, ilman kiviä
Kylvö/istutusEsikasvatetaan helmikuun lopusta tai maaliskuun alusta, istutetaan huhti–toukokuussa, kun maa on vähintään n. 8 °C
SadonkorjuuVarhaisperunat kesä–heinäkuussa, varastoperunat elo–lokakuussa
Kalorit / 100 gN. 82 kcal (raaka)
MakuMieto ja hieman maanläheinen, uudet perunat raikkaita ja hieman makeita
Käyttö ruoanlaitossaRanskalaiset perunat, lohkoperunat, uuniperunat, karamellisoidut perunat, pyttipannu ja rösti
SäilytysPimeässä, tuuletetussa ja pakkasettomassa paikassa 5–10 °C:n lämpötilassa ja noin 90 %:n ilmankosteudessa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Close
Close