Stor ejendom i fensmark hvor dejligt mad kan nydes fra airfryer

Kyssäkaali

Kyssäkaali on yksi niistä vihanneksista, jotka ilahduttavat minua aina, kun näen ne kesäisin vihannestiskillä. Se näyttää pyöreältä mukulalta, jonka lehdet törröttävät sivuille, mutta se, mitä syöt, ei ole juuri. Se on kasvin paksuuntunut varsi, joka kasvaa maan päällä.

Tunnet sen ehkä myös nimellä kohlrabi tai kolrabi. Kasvitieteellisesti kyssäkaali on ristikukkaiskasvien heimoon kuuluvan Brassica oleracea -lajin viljelymuoto (gongylodes-ryhmä) – sama laji kuin valkokaali, kukkakaali ja parsakaali. Liha on rapeaa, mehukasta ja mietoa, ja siksi kyssäkaali on yksi keittiön monipuolisimmista kaaleista.

Täältä löydät nimen taustatarinan, kyssäkaalin ja lantun eron, ravintosisällön ja parhaat vinkkini – raasteesta rapeisiin ranskalaisiin airfryerissa.

Arvioitu lukuaika: 6 minuuttia

Historia ja alkuperä

Kaalin viljelymuoto

Kyssäkaalia ei esiinny luonnonvaraisena kasvina. Se on jalostettu samasta lajista, josta on saatu myös ruusukaali, punakaali ja lehtikaali. Kasvitieteellisissä teksteissä siitä käytetään myös nimeä Brassica oleracea var. gongylodes – kyseessä on sama kasvi.

Tämän kaalimuodon erikoisuus on se, että varsi paksuuntuu heti maanpinnan yläpuolella pyöreäksi mukulaksi – ja juuri sitä me syömme. Lehdet kiinnittyvät pitkillä ruodeilla suoraan mukulaan, ja se antaa kyssäkaalille sen tunnusomaisen ulkonäön.

Kyssäkaali

1500-luvulta Pohjoismaihin

Euroopassa kyssäkaali voidaan jäljittää kirjallisiin lähteisiin aina 1500-luvun puoliväliin asti. Ruotsissa sitä on viljelty 1700-luvulta lähtien, ja tanskaksi sana knudekål tunnetaan vuodelta 1786. Tanskankielinen nimi kertoo oikeastaan kaiken: kaali, jonka varressa on kyhmy.

Mistä tanskankielinen nimi glaskål tulee?

Tanskankielinen nimi glaskål (glas = lasi) viittaa valkoiseen, hieman läpikuultavaan lihaan. Kun leikkaat tuoreen mukulan ohuiksi viipaleiksi, näet kyllä, mistä nimi tulee.

Nimet ovat muuten aiheuttaneet sekaannusta jo pitkään. Kyssäkaali ei ole sama asia kuin lanttu, mutta nämä kaksi on sekoitettu keskenään jo 1800-luvulla. Lanttu on juuresvihannes, kun taas kyssäkaali on maanpäällinen varsi.

Maku ja aromi

Mieto kaali, jossa on makea sävy

Raaka kyssäkaali maistuu miedolta ja raikkaalta; siinä on kevyt makeus ja hillitty kaalin sävy. Itse mielestäni se muistuttaa parsakaalin varren sisintä, makeaa osaa – vain mehukkaampana. Se on miedompi kuin valkokaali, joten sillä on hyvä aloittaa, jos et muuten ole kovin innostunut kaalista.

Kaalin sävy tulee rikkipitoisista kasviyhdisteistä, jotka ovat tyypillisiä ristikukkaiskasveille. Kyssäkaalissa ne ovat niin hillittyjä, että ne nousevat harvoin ruoassa hallitsevaksi.

Rapea raakana, pehmeä ja makea kypsennettynä

Raakana kyssäkaali on rapea ja mehukas, melkein kuin omena haukatessa. Kuumennettuna se pehmenee ja makeus tulee selvemmin esiin. Airfryerissa reunat saavat lisäksi kevyesti karamellisoituneen, pähkinäisen maun.

Vaaleanvihreä vai violetti?

Kyssäkaalia saa sekä vaaleanvihreinä että violetteina lajikkeina. Väri on kuoressa, ja sisältä liha on kummassakin vaaleaa, joten kuoritusta kyssäkaalista ei näe eroa. Käytän niitä vaihdellen.

Käyttö ruoanlaitossa

Suomalaisessa keittiössä

Suomalaisessa keittiössä kyssäkaalia käytetään usein raakana salaateissa ja raasteissa. Minä leikkaan sen ohuiksi suikaleiksi ja sekoitan sen kastikkeeseen, joka on tehty ranskankermasta tai rygeostista (tanskalainen savustettu tuorejuusto) – helppoa ja raikasta. Kyssäkaalia voi kuitenkin käyttää myös keitoissa, kypsentää gratiinina tai keittää ja muussata, ja se sopii hyvin pataruokiin.

Kansainvälisesti

Saksassa ja Itävallassa Rahmkohlrabi on klassikko: kyssäkaalia vaaleassa kermakastikkeessa, tarjoiltuna lisukkeena. Vietnamissa valmistetaan su hào xào – kyssäkaalia ohuina suikaleina, jotka paistetaan nopeasti wokissa, jotta niihin jää napakka purutuntuma.

Klassisia kyssäkaaliruokia – kotimaassa ja maailmalla:

  • Raaste: raastettua tai ohueksi leikattua kyssäkaalia ranskankerman tai rygeostin kanssa.
  • Keitto: keitettyä kyssäkaalia, mielellään soseutettuna kermaiseksi keitoksi.
  • Gratiini: kyssäkaaliviipaleita kerman ja juuston kanssa kypsennettynä.
  • Sose: keitettyä ja muussattua kyssäkaalia lisäkkeenä.
  • Rahmkohlrabi: kyssäkaalia vaaleassa kermakastikkeessa.
  • Su hào xào: vietnamilaista wokattua kyssäkaalia.
  • Ranskalaiset ja paistetut viipaleet: rapeita tikkuja ja viipaleita airfryerista.

Airfryerissa

Juuri tässä kyssäkaali yllätti minut todella. Kuori mukula, leikkaa se yhtä paksuiksi tikuiksi tai viipaleiksi ja sekoita joukkoon hieman öljyä, suolaa ja mausteita. Levitä ne yhteen kerrokseen ja ravista koria kesken kypsennyksen – näin saat kullanruskeat reunat ja pehmeän, hieman makean sisuksen. Savupaprika, valkosipuli tai raastettu parmesaani sopivat mietoon makuun erinomaisesti.

Terveyshyödyt

Vähän kaloreita ja paljon vettä

Kyssäkaali on kevyt vihannes: 100 g raakaa kyssäkaalia sisältää 93 g vettä ja energiaa vain 23 kcal. Siksi se on niin mehukasta ja raikasta purtavaa.

Runsaasti C-vitamiinia

Huomionarvoisinta on C-vitamiinipitoisuus: 65 mg / 100 g. C-vitamiini ei kestä kuumuutta hyvin, joten jos haluat saada sitä mahdollisimman paljon, raaka kyssäkaali raasteessa on hyvä valinta.

Kyssäkaali ei tietenkään ole ihmelääke, mutta se on helppo tapa saada lisää vihanneksia, kuitua ja C-vitamiinia – ja lisäksi se maistuu hyvältä.

Ravintosisältö 100 g:ssa raakaa kyssäkaalia:

  • Energia: 98 kJ (23 kcal)
  • Vesi: 93 g
  • Proteiini: 1,7 g
  • Rasva: 0,1 g
  • Hiilihydraatit: 3 g, josta sokereita 2,9 g
  • Ravintokuitu: 2 g
  • C-vitamiini: 65 mg
  • Folaatti: 50 µg
  • B6-vitamiini: 0,15 mg

Viljely

Maaperä ja tila

Kyssäkaali on kiitollinen kaali viljeltäväksi, koska se kasvaa nopeasti eikä vie paljon tilaa. Kasvit kasvavat enintään 30 cm korkeiksi, ja mukulat ovat halkaisijaltaan noin 5-10 cm.

Kyssäkaalin kasvuolosuhteet:

  • Maaperä: savipitoinen, syvämultainen ja ravinteikas.
  • Kalkki: hieman dolomiittikalkkia istutuskuoppaan, kuten muillekin kaaleille.
  • Etäisyys: noin 20 cm kasvien välillä ja 50 cm rivejen välillä.
  • Kylvöaika: viimeistään 1. kesäkuuta.
  • Viljelykierto: kaalia samalla paikalla enintään kerran 5-6 vuodessa.
  • Kastelu: tasainen kosteus, jotta mukulat kasvavat tasaiseen tahtiin.

Näin viljelet kyssäkaalia

Korjaa kyssäkaali, kun mukula on vielä nuori – silloin liha on rapeaa ja mehukasta läpi koko mukulan. Näin toimit vaihe vaiheelta:

Kokonaisaika: 2-3 kuukautta

  1. Valmistele maa

    Valitse penkki, jossa on savipitoista, syvämultaista ja ravinteikasta maata ja jossa ei ole kasvanut kaalia viimeisten 5-6 vuoden aikana. Lisää hieman dolomiittikalkkia istutuskuoppaan.

  2. Esikasvata tai kylvä

    Kuten muidenkin kaalien kohdalla, siemenet voi esikasvattaa noin 1. maaliskuuta tai kasvihuoneessa noin 1. huhtikuuta. Kyssäkaali kylvetään viimeistään 1. kesäkuuta.

  3. Anna kasveille tilaa

    Istuta tai harvenna niin, että kasvien välillä on noin 20 cm ja rivejen välillä 50 cm.

  4. Kastele ja kitke

    Pidä maa tasaisen kosteana ja penkki rikkaruohottomana, jotta mukulat kasvavat tasaiseen tahtiin.

  5. Korjaa nuoret mukulat

    Korjaa kyssäkaali, ennen kuin mukulan halkaisija on yli noin 8 cm. Leikkaa se irti maan rajasta heti mukulan alapuolelta.

Kyssäkaali infographic

Säilytys

Jääkaapissa

Kyssäkaali säilyy parhaiten jääkaapissa. Leikkaa lehdet pois, ennen kuin laitat mukulan vihanneslaatikkoon – muuten lehdet vetävät kosteutta mukulasta ja se pehmenee nopeammin.

Säilytysvinkkini:

  • Kokonainen mukula: ilman lehtiä vihanneslaatikossa.
  • Kuorittu tai leikattu: pakkaa tiiviisti ja käytä nopeasti.
  • Pakastus: leikkaa kuutioiksi ja esikeitä ne ensin lyhyesti – pakastettu kyssäkaali sopii parhaiten keittoihin ja pataruokiin.

Hyödynnä lehdet

Lehdet ovat muuten syötäviä. Käytän nuoria lehtiä pinaatin tapaan – hienonnettuna pataruokaan tai pannulla pyöräytettynä vähän valkosipulin kanssa. Käytä ne nopeasti, sillä ne eivät säily yhtä pitkään kuin mukula.

Näin valitset hyvän kyssäkaalin

Valitse kiinteä, painava mukula, jonka kuori on sileä ja ehjä ja jossa on tuoreet lehdet. Pienemmät mukulat ovat yleensä mureimpia, kun taas aivan suuret mukulat voivat olla puutuneita.

Kokeile tätä reseptiä

Kyssäkaali koostuu enimmäkseen vedestä, joten kyssäkaalitikuista ei tule aivan yhtä rapeita kuin perunasta, kun ne paistetaan kokonaan ilman päällystettä. Ratkaisu on maustettu kuorrute, juuri kuten reseptissämme Kuorrutetut ranskalaiset airfryerissa – rapea, maustettu kuorrute ilman friteerauskeitintä. Leikkaan kyssäkaalin perunan sijaan tikuiksi ja annan niille saman kuorrutteen – niistä tulee rapeita päältä ja mehukkaita sisältä. Muista kuoria kyssäkaali huolellisesti ensin.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi tanskaksi sanotaan glaskål?

Tanskankielinen nimi viittaa valkoiseen, hieman läpikuultavaan lihaan, jossa on lähes lasimainen hohto. Vihannesta kutsutaan tanskaksi myös nimillä knudekål, glaskålrabi ja kålrabi.

Ovatko kyssäkaali ja lanttu sama asia?

Eivät. Kyssäkaali on Brassica oleracea -lajin viljelymuodon paksuuntunut varsi, ja se kasvaa maan päällä. Lanttu on aivan eri vihannes, juuresvihannes. Nämä kaksi on sekoitettu keskenään jo 1800-luvulla.

Pitääkö kyssäkaali kuoria?

Kyllä. Kuori on sitkeä ja säikeinen, etenkin mukulan alaosassa, joten kuori se huolellisesti veitsellä tai kuorimaveitsellä. Sisällä oleva liha on rapeaa ja mietoa.

Voiko kyssäkaalia syödä raakana?

Kyllä, raaka kyssäkaali on rapeaa ja mehukasta ja sopii erinomaisesti raasteisiin ja salaatteihin. Kokeile sitä raastettuna tai ohuina viipaleina ranskankermasta tai rygeostista (tanskalainen savustettu tuorejuusto) tehdyn kastikkeen kanssa.

Miten kyssäkaalia valmistetaan airfryerissa?

Kuori kyssäkaali, leikkaa se yhtä paksuiksi tikuiksi tai viipaleiksi ja sekoita joukkoon hieman öljyä, suolaa ja mausteita. Kypsennä ne yhdessä kerroksessa korissa ja ravista koria kesken kypsennyksen, kunnes reunat ovat kullanruskeat ja liha on pehmeää.

Faktaa kyssäkaalista

OminaisuusTieto
Suomenkielinen nimiKyssäkaali
Muita nimiäKohlrabi, kolrabi
Tieteellinen nimiBrassica oleracea, gongylodes-ryhmä (B. oleracea var. gongylodes)
HeimoRistikukkaiskasvit (Brassicaceae)
KasvityyppiKaalikasvi; syödään paksuuntunutta vartta
LajikkeetVaaleanvihreät ja violetit
KorkeusEnintään 30 cm
MaaperäSavipitoinen, syvämultainen ja ravinteikas
Kylvö/istutusViimeistään 1. kesäkuuta; noin 20 cm kasvien välillä, 50 cm rivejen välillä
SadonkorjuuEnnen kuin mukulan halkaisija on yli noin 8 cm
Sesonki SuomessaKesä ja syksy
Kalorit 100 g:ssa23 kcal (98 kJ), raakana
MakuMieto ja hieman makea, hillitty kaalin sävy
Käyttö ruoanlaitossaRaaste, keitto, gratiini, sose, paistetut viipaleet ja ranskalaiset
SäilytysJääkaapissa, lehdet poistettuina

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Close
Close