Viherminttu (Mentha spicata), joka tunnetaan myös nimellä spearmint — makuna, jonka tunnistat purukumista — on yksi maailman suosituimmista yrteistä. Sillä on raikas, mieto ja hieman makea maku, joka tekee siitä monikäyttöisen niin makeissa kuin suolaisissakin ruoissa sekä teessä ja juomissa.
Mainos: Sivulla näytetään mainoksia ja se sisältää mainoslinkkejä (affiliate-linkkejä). Katso mainostajamme täältä.
Minttukasvi tunnetaan tyypillisistä pitkulaisista, ryppyisistä lehdistään ja pienistä, violeteista kukistaan, jotka houkuttelevat usein mehiläisiä ja perhosia puutarhaan. Tätä yrttiä on käytetty vuosisatoja eri kulttuureissa, sekä luonnollisena lääkkeenä että maustajana ruoassa ja juomissa. Voit lukea lisää mintun kasvatuksesta erikoistuneilta puutarhasivustoilta.
Arvioitu lukuaika: 6 minuuttia
Historia ja alkuperä
Minttu kuuluu huulikukkaiskasvien heimoon (Lamiaceae) ja on ollut kiinteä osa ruoka- ja lääkeyrttien historiaa antiikin ajoista lähtien. Suku Mentha on alun perin peräisin Euroopasta ja Aasiasta, missä se on kasvanut luonnonvaraisena vesistöjen varsilla ja kosteilla niityillä vuosituhansien ajan.
Antiikin Välimereltä
Sekä kreikkalaiset että roomalaiset arvostivat minttua suuresti. Kreikkalaisen mytologian mukaan kasvi on saanut nimensä nymfi Minthelta, ja yrttiä käytettiin huoneiden tuoksustamiseen, pöydänkoristeluun ja ruoansulatusta edistävänä keinona aterioiden jälkeen. Roomalaiset toivat mintun mukanaan matkoillaan Euroopan halki ja levittivät siten sen viljelyä kauas pohjoiseen.
Leviäminen Eurooppaan
Keskiajalla minttua viljeltiin ahkerasti luostaripuutarhoissa, joissa munkit käyttivät sitä sekä mausteyrttinä että lääkekasvina. Sieltä se levisi tavallisiin kotipuutarhoihin, ja nykyään viherminttu on yksi maailman yleisimmistä yrteistä — helppo kasvattaa ja tarpeeksi kestävä menestyäkseen Suomen ilmastossa.
Maku ja aromi
Viherminttu maistuu miedommalta ja makeammalta kuin sen läheinen sukulainen piparminttu. Tämä johtuu siitä, että viherminttu sisältää suhteellisen vähän mentolia ja sen sijaan runsaasti aromiainetta nimeltä karvoni, joka antaa sille raikkaan, lähes samettisen luonteen. Siinä missä piparminttu voi olla terävä ja viilentävä, on viherminttu pyöreä ja virkistävä — mikä tekee siitä monikäyttöisemmän ruoanlaitossa.
Aromi on voimakkain tuoreissa lehdissä, jotka on poimittu aamulla, jolloin haihtuvat öljyt ovat pitoisimmillaan. Kuivaus vaimentaa tuoksua jonkin verran, mutta perusmaku säilyy, ja kuivatut lehdet sopivat edelleen hyvin teehen ja mausteseoksiin.
Kulinaarinen käyttö
Viherminttua käytetään laajalti keittiössä sen raikkaan maun ansiosta, joka kohottaa sekä makeita että suolaisia ruokia. Lehtiä voi käyttää tuoreina tai kuivattuina, ja niitä käytetään kaikessa salaateista ja kastikkeista jälkiruokiin ja juomiin.
Suomalaisessa keittiössä
Suomessa minttu tunnetaan erityisesti jälkiruoista ja juomista. Hienoksi hakattua yrttiä ripotellaan hedelmäsalaattien, mansikoiden ja suklaajälkiruokien päälle, ja se on korvaamaton kotitekoisessa minttuteessä. Minttu sopii myös hyvin uusiin perunoihin ja herneisiin, joihin muutama tuore lehti tuo kesäistä raikkautta.
Kansainvälisesti
Monissa kulttuureissa minttu on tärkeä ainesosa perinteisissä ruoissa. Lähi-idässä sitä käytetään tabboulehissa ja falafelissa, kun taas Intiassa sitä lisätään usein chutneyihin ja curryruokiin. Viherminttu on myös suosittu ainesosa juomissa, kuten mojitoissa ja marokkolaisessa minttuteessä, joihin se tuo virkistävän maun. Kreikkalaisessa ja turkkilaisessa keittiössä minttu seuraa usein lammasta ja jauhelihaa.
Voit tehdä minttuvoita hienontamalla tuoreita minttulehtiä ja sekoittamalla ne pehmeään voihin, hieman sitruunamehua ja hyppysellisen suolaa. Tätä minttuvoita voi käyttää grillatun lihan, kalan tai kasvisten kanssa.
Vinkkejä ja niksejä kirjoittajalta: Morten Jensen
Tuoreet vai kuivatut lehdet
Minttulehtiä voi käyttää tuoreina tai kuivattuina. Niitä voi hienontaa ja ripotella salaattien päälle, sekoittaa kastikkeisiin tai käyttää jälkiruokien koristeluun. Lisää tuore minttu aina viimeisenä valmistuksen aikana, sillä lämpö hajottaa nopeasti haihtuvat aromit ja tekee mausta latteamman.
Terveyshyödyt
Kulinaarisen monikäyttöisyytensä lisäksi minttua on perinteisesti käytetty useiden hyödyllisten ominaisuuksiensa vuoksi. Kasvi sisältää vaikuttavia yhdisteitä, muun muassa mentolia, jonka on todettu lievittävän useita yleisiä vaivoja.
Hyödyt ruoansulatukselle
Minttu tunnetaan ruoansulatusta edistävistä ominaisuuksistaan, minkä vuoksi se on suosittu ainesosa teessä ja ravintolisissä. Esimerkiksi viherminttu voi auttaa lievittämään turvotusta, kouristuksia ja pahoinvointia. Kun minttua nautitaan teenä, se voi stimuloida syljen- ja sapentuotantoa, mikä edistää ruoansulatusta ja auttaa hajottamaan rasvoja vatsassa.
Monet ihmiset juovat viherminttuteetä aterioiden jälkeen edistääkseen ruoansulatusta ja ehkäistäkseen vatsavaivoja. Jotkin tutkimukset viittaavat myös siihen, että viherminttu voi lievittää ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) oireita, koska mentolin spasmolyyttinen vaikutus voi vähentää suolen lihassupistuksia.
Tukea hengitykselle
Mentolilla on rentouttava vaikutus hengitysteiden sileisiin lihaksiin, mikä voi helpottaa hengitystä. Siksi viherminttu on yleinen ainesosa inhalaattoreissa ja voiteissa, joita käytetään flunssan, yskän ja poskiontelotulehduksen oireiden lievittämiseen. Aromaterapiassa käytettynä höyry voi avata nenäkäytäviä ja lievittää tukkoisuutta.
- Voi lievittää turvotusta, kouristuksia ja pahoinvointia
- Edistää syljen- ja sapentuotantoa ruoansulatuksessa
- Mentoli rentouttaa hengitysteiden lihaksia
- Käytetään aromaterapiassa tukkoisen nenän hoidossa
Huomaa, että minttu on ravintolisä eikä korvaa lääkärinhoitoa. Pitkittyneiden vaivojen yhteydessä ota aina yhteyttä lääkäriisi.
Kasvatus
Viherminttu on suhteellisen helppo kasvattaa eikä vaadi paljon hoitoa, mikä tekee siitä ihanteellisen yrtin sekä aloittelijoille että kokeneille puutarhureille.
Kasvuolosuhteet
Kasvi viihtyy parhaiten kosteassa, hyvin vettä läpäisevässä maassa ja voi kasvaa sekä täydessä auringossa että puolivarjossa. Minttu tunnetaan aggressiivisena kasvina, joka voi levitä nopeasti maanalaisten juurakoiden avulla, joten sitä kannattaa kasvattaa ruukuissa tai rajata sen kasvua puutarhassa, jotta se ei valtaa muita kasveja. Minttukasvit voivat kasvaa jopa 60 cm korkeiksi, ja säännöllinen leikkaus edistää tiiviimpää ja terveempää kasvua.
Kasvatus Suomessa
Suomessa viherminttu viihtyy hyvin, erityisesti kesäkuukausina, jolloin ilmasto on lämmin ja kostea. Kasvi voi kuitenkin pärjätä myös viileämpinä kuukausina, etenkin jos se on istutettu suojaiseen paikkaan tai sitä kasvatetaan sisällä ruukuissa. Talvella voit peittää kasvit oljilla pakkasvaurioiden estämiseksi tai siirtää ruukut sisätiloihin. Pidä myös silmällä tuholaisia, erityisesti etanoita, joita mehevät lehdet houkuttelevat.
Näin kasvatat minttua
Kokonaisaika: 6 viikkoa
- Valitse kasvupaikka
Valitse ruukku tai rajattu penkki, jossa on kosteaa, hyvin vettä läpäisevää maata auringossa tai puolivarjossa.
- Istuta minttu
Istuta pistokas tai pieni minttutaimi, ja jätä hyvin tilaa, sillä kasvi leviää nopeasti.
- Kastele ja pidä kosteana
Kastele säännöllisesti niin, että maa pysyy jatkuvasti kosteana, erityisesti kuivina kausina.
- Leikkaa kasvia
Leikkaa säännöllisesti edistääksesi tiivistä kasvua ja estääksesi kukinnan, joka heikentää makua.
- Korjaa lehdet
Korjaa lehdet noin kuuden viikon jälkeen, kun kasvi on juurtunut hyvin.
Säilytys
Viherminttua korjatessa kannattaa lehdet leikata aikaisin aamulla, jolloin haihtuvat öljyt ovat pitoisimmillaan. Säännöllinen sadonkorjuu edistää uutta kasvua ja estää kasvia kukkimasta, mikä muuten voi heikentää lehtien makua.
Jääkaapissa ja pakastimessa
Tuoreet minttulehdet säilyvät 5–7 päivää jääkaapissa, mieluiten löyhästi kääritty kostealla talouspaperilla. Pakastaminen säilyttää maun parhaiten: laita pestyt ja kuivatut lehdet pakastepusseihin, tai pakasta hienonnettu minttu jääpalamuotteihin vähän veden kanssa.
Kuivaus
- Ripusta lehdet nippuina kuivaan ja tuulettuvaan paikkaan
- Kun ne ovat täysin kuivia, säilytä ne ilmatiiviissä astioissa
- Sijoita astia viileään ja pimeään paikkaan — näin minttu säilyy jopa vuoden
Kokeile tätä reseptiä
Minttu ja lammas ovat klassinen Välimeren kaksikko, jossa yrtin raikkaus leikkaa läpi rasvaisen lihan ja kohottaa koko annoksen. Sekoita hienonnettu minttu jauhelihaan tai tarjoa se tuoreena lisukkeena — lopputuloksena on mehukkaita, aromaattisia pihvejä. Kokeile reseptiämme Lammepihvit airfryerissä – mausteisia Välimeren pihvejä 15 minuutissa ja huomaa, kuinka hyvin minttu sopii lampaan kanssa.
Varusteet ja tuotteet
Jos sinulla ei ole tuoretta minttua käsillä, voit silti saada raikkaan maun lasiin. Naturfrisk Minttulimonadi vangitsee mintun virkistävän luonteen ja on kevyt vaihtoehto, kun haluat tarjoilla jotain viileää ja aromaattista kesän annosten kanssa.
Usein kysytyt kysymykset
Viherminttu (Mentha spicata) maistuu miedolta ja makealta ja sisältää vähän mentolia, kun taas piparminttu on terävämpi ja viilentävämpi. Viherminttu sopiikin parhaiten ruoanlaittoon, kun taas piparminttua käytetään usein teessä ja makeisissa.
Tuoreet lehdet säilyvät 5–7 päivää jääkaapissa löyhästi kosteaan talouspaperiin käärittynä. Pidempää säilyvyyttä varten voit pakastaa lehdet pakastepusseissa tai kuivata ne ja säilyttää ilmatiiviisti viileässä, pimeässä paikassa.
Minttua on perinteisesti käytetty sen ruoansulatusta edistävien ominaisuuksien vuoksi, ja se voi lievittää turvotusta ja pahoinvointia. Monet juovat minttuteetä aterioiden jälkeen. Jatkuvien vaivojen yhteydessä kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä lääkäriin.
Ei, minttua on hyvin helppo kasvattaa, ja sitä on lähes mahdotonta tappaa. Se leviää kuitenkin aggressiivisesti maanalaisten juurakoiden avulla, joten sitä kannattaa kasvattaa mieluiten ruukussa tai rajatussa penkissä.
Lehdissä on eniten aromia, kun ne poimitaan aikaisin aamulla ennen kasvin kukintaa. Lisää tuore minttu aina viimeisenä valmistuksen aikana, sillä lämpö hajottaa nopeasti haihtuvat aromit.
Faktaa mintusta
| Kenttä | Arvo |
|---|---|
| Latinalainen nimi | Mentha spicata |
| Heimo | Huulikukkaiskasvit (Lamiaceae) |
| Alkuperä | Eurooppa ja Aasia |
| Kasvityyppi | Monivuotinen yrtti |
| Korkeus | Jopa 60 cm |
| Kausi Suomessa | Kesäkuu-syyskuu |
| Maku | Raikas, mieto ja makeahko |
| Kulinaarinen käyttö | Salaatit, lammas, jälkiruoat, tee ja juomat |
| Säilytys | Jääkaappi 5-7 päivää; voidaan pakastaa tai kuivata |
